taival-map

Ilmastotyön haasteet ja ratkaisut Suomen kunnissa ja kaupungeissa

ilmastotyon
Maija Maanavilja

Senior Circular Economy Strategist

Tag : circular-economy; ecosystem

Suomen kuntien ja kaupunkien ilmastotyö on noussut uudelle tasolle tahtotilassa. Näemme tämän Taival-tiimissä päivittäisissä keskusteluissa julkisen sektorin asiakkaiden kanssa. Pusku päätöksen teossa ja rahoitusmahdollisuuksissakin on vahva vuonna 2022 kestävyyden edistämiseksi järjestelmällisesti kunta- ja kaupunkityössä. Tuntuu kuitenkin, että käytännön toimenpiteiden etenemisessä jossain usein kiikastaa. Mutta missä?

Taival keskusteli syksyllä 2021 yli 70 kunta- kaupunkivaikuttajan kanssa kestävyyden ja kiertotalouden edistämisestä. Missionamme oli identifioida kestävän kehityksen edistämistyötä edistävät ja estävät syyt ja lähteä piirtämään siitä karttaa, jolla ratkaisuja löydettäisiin käytännön työhön valtakunnallisesti.

Haasteina tiedontaso päätöksenteossa, rahoituksen ja resurssien puute sekä vastuunjaon kommervenkit

Keskustelumme syksyllä 2021 kuntien ja kaupunkien johtajien, kiertotalousasiantuntijoiden, ympäristöinsinöörien ja teknisten asiantuntijoiden sekä elinkeinojohtajien kanssa toi laajaa perspektiiviä eri roolien näkemyksistä, roolikohtaisista haasteista ja päätöksen teon monimutkaisuudesta. Kartoitimme tarkasi myös kestävän kehityksen ja ilmastotyön johtamistapoja kunnissa ja kaupungeissa sekä näiden yhteyksistä yritysmaailmaan.

Vaikka moni kunta onkin esimerkiksi HINKU-jäsenyytensä puolesta velvoitettu edistämään tiettyjä tavoitteita, on resurssit ja käytännön työn tekeminen esimerkiksi pienissä kunnissa haastavaa. Kunnat ovat hyvin eri tasoilla edistämistyössä osin päätöksen tekijöiltä puuttuvan tietoisuuden ja motivaatiopulan takia, resurssi- ja rahoitushaasteiden takia. Aitojen ratkaisujen puuttuminen tuntuu osin johtuvan epäselkeistä sidosryhmien rooleista ja siiloutumisesta. Esimerkiksi moni tekninen johtaja omaa valtavan laajan vastuualueen ja kestävä kehitys on vain yksi juonne päivittäisten toimintojen johtamisessa, mikä haastaa toimenpiteiden aitoa edistämistä.  Aito ekosysteemiajattelu tuntuu puuttuvan: tosiasiallisesti kunnat tuntuvat tekevän vähän yhteistyötä ja toimivia ratkaisuja ei saada monistettua laajemmin valtakunnalliselle tasoille, eikä toisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Selkeä rajoite ilmastotyön vaikuttavuuden näkökulmasta on myös vähäinen yhteistyö yritysten kanssa.

Ratkaisuna aito ekosysteemityö sekä selkeät kannustimet ja vaikuttava viestintä

Laaja haastattelukierros Suomen kunta- ja kaupunkivaikuttajien kanssa toi selväksi muutaman hyvin selkeän ratkaisuteeman ilmastotyön, kestävyyden ja kiertotalouden edistämiseen:

  1. Yhteensovittaminen ja viestintä

Mitä useamman asiantuntijan kanssa keskustelimme, sitä selkeämmäksi kävi kuva siitä, kuinka haasteellista kestävyyden tavoitteiden ja realististen toimenpiteiden yhteensovittaminen on. Tärkeänä ratkaisuna toimisi tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteyksien selkeä ja osallistava kommunikointi ja vastuunjako sidosryhmille mukaan lukien laajasti alueiden yritykset, kansalaisjärjestöt ja asukkaat.

  1. Kannustaminen

Kannustaminen kestävään toimintaan on oltava suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Esim. energia- , rakentamis-, kuljetus- ja ruokapalveluissa kestävät hankintaperiaatteet, kestävyyden vaikutusten huomiointi osana investointiohjelmia sekä tuki paikallisten yritysten kestävien ratkaisujen kehittämiseen.

  1. Innovointi

Uusia ratkaisuja kehitetään yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin hyödyntämällä uusia kumppanuuksia tai resursseja. Innovoidessa tärkeää miettiä, teemmekö oikeita asioita ja ohjaavatko nykyiset kestävyyden toimemme oikeaan suuntaan. Millaisia ratkaisuja nykyisiin haasteisiin voimme kehittää esimerkiksi erilaisten kumppanuuksien avulla? Myös rahoitushaut ja niiden kanssa vatvominen on saatava nykyaikaisemmalle ja innovatiivisemmalle tasolle.

  1. Aito ekosysteemityö

Tärkeintä on vaikutustyön suunnittelu ja järjestäminen laajemmin yhteistyössä. Erityyppiset toimijat on saatava tekemään yhteistyötä ja luomaan toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja. Ratkaisuna toimisi osaamisen kehittäminen ja tuotantoresurssien jakaminen kunnan alueella ja laajemmin. Kuntien ja kaupunkien ympäriltä löytyy myös innovaatioekosysteemejä, startup-ekosysteemejä, liiketoimintaekosysteemejä, datatalouden ekosysteemejä ja/tai palveluekosysteemejä, joiden vaikuttavuutta voidaan valjastaa ilmastotyön ympärille hyvin ohjatun ekosysteemityön avulla.

Vaikutustyö lähtee toteutukseen pala palalta ja projekti projektilta

Keskustelumme johtivat yhteistyöhön ja yhdessä vaikuttamiseen Taival-tiimin tuodessa uudenlaista näkemystä ja käytännön apua kaupungeille ja kunnille ilmastotyöhön. Esimerkkinä käytännön palastelusta vaikuttamistyössä toimii Oriveden kaupungille tekemämme Hiilineutraalit jäljet- työpaja, jossa kaupungin johto ja kaupungin valtuusto kokoontuivat yhteen innovoimaan käytännön kestävyyden toimenpiteitä Taival-tiimin kiertotalousasiantuntijan Maija Maanaviljan johdolla. Kolmen tunnin aktiivisen työpajan tuloksena saatiin listattua toimenpideaihioita, joita pystytään kaupungissa lähteä edistämään. Tämän tyyppiset työn palastelut tuovat aitoja tuloksia: pilkotaan käytännön tasolle tiekartat ja lähdetään kädet savessa työhön suunnitelmallisesti ja yhteistyössä.

Taival on nyt myös luomassa kiertotalouden ekosysteemejä maakunnallisella tasolla. Työssä luodaan laajalle sidosryhmäjoukolle alusta viedä kiertotaloustoimintaa konkreettisesti käytäntöön. Tälläiset hankkeet toimivat hyvänä mallina muillekin maakunnille ja niissä syntyvät hyvät käytännöt auttavat maakuntia valtakunnallisesti kiertotalouden edistämisessä.